sunnuntai 19. helmikuuta 2012

i love love

Aaah mua väsyttää. Mutta onneks sillai parhaalla tavalla, on ollu ihan huippu päivä ja nyt on parasta istua koneella ja juoda teetä. On ollu huide viikko. Mistähän kertois ensiksi.
Viime viikonloppu oli täynnä teatteria. Perjantaina käytiin ettimässä pukuja yliopiston toisen dramaclubin varastoista. Ehh, saalis oli vähän heikko, mut hei, more work for me! Oon siis pukuvastaava. Ja ilmeisesti myös ruokintavastuussa, mut ainaki omenapiirakka maistu. Lauantaina ja sunnuntai oli molemmat oikeestaan pelkkää reeniäreeniäreeniä. Molempina päivinä vähintään kaheksan tunnin harjotukset, ihan kohillaan kyllä, koska meillä on vielä paljo tekemistä ennen ensi-iltaa. Mut mun saksa alkaa sujumaan, jess. Reenit oli väsyttävät, mutta samalla ihan superhauskaa. Meidän porukka on aivan älyttömän ihana ja ko vietetään niin paljon aikaa yhessä., ni alkaa muodostuu sellanen perhefiilis jo. Mietin, et mitä teen ko näytelmä on ohi? Kelle heitän huonoa saksalaista läppää saksalaisista huonolla saksalla?
Lauantaina jaksoin kuitenki lähtä vielä ulos ranskalaisten kanssa, meidän kantapaikassa oli karaokeilta.. Kuulostaa pahalta, mut ainaki tytöt osas laulaa! Oli mukavaa, mutta maksoin mukavuudesta nukkumalla vaan muutaman tunnin ja sen kyllä huomas sunnuntain harjotuksissa.

Viime tiistai oli ystävänpäivä! Sinkkuna pitäis kait olla vähän masentunu, tai ainaki tyylikkäästi kyyninen, mutten jaksanu tuhlata energiaa siihen. Kaikki oli niin söpöä! Söpöjä ihmisiä ja söpöjä tekoja. Mentiin kämppisporukalla (vaan Liucija ja Clémentine on yhtä lällyjä) tanssimaan skottitanhuihin! Oon pitkään halunnu mennä ceilidhii ja vihdoin päästiin pyörimään paikallisen bändin avustuksella. Jatkettiin sit vielä pubiin siitä, tulee brittiolo ko vakiopaikan henkilökunta alkaa tunnistamaan. Keskiviikkona oli taas teatteria, joka alkaa oleen aika jokapäivänen juttu nykyään.
Viikonloppu on ollu ihan mahtava! Perjantaina saatiin koetulokset vihdoin takasi, ja mun kokeet oli menny huomattavasti odotuksia paremmin. Siitä tuli hyvä mieli, ja juhlin sitä pukeutumalla ja lähtemällä karnevaalikemuihin. Saksassa (ja muualla mantereella) alkaa karnevaalikausi, pitää sitä siis tietty täälläki juhlia. Kemut oli oikeen onnistuneet, koska paikka ja ihmiset toimi tosi hyvin. Plus jälleen kerran hämmennyin melkee ko kaikki oli niin tunnollisesti pukeutunu! Ahh, opiskelija ei voi käyttää aikaansa paremmin ko askartelemalla päivät pitkät keijusiipiä ja zorromaskeja. Lauantaina lykättiin opiskelua vähän lisää ja lähettiin leffaan tsekkaan DanRadin uusin. Kauhuelokuvat isolla screenillä on _kuumottavia_, mut onneks joku kehtas just kriittisemmällä hetkellä huutaa "C'MON HARRY!" ni ei menny turhan vakavaksi. Kotiin käveltiin lumisateessa! Olin iha varma, että kevät on täällä jäädäkseen, mut ainaki lumi anto hyvän tekosyyn pysähtyä yhille useemman kerran kotimatkan aikana.

Sunnuntai, eli tämä päivä, oli suunnitelmissa viettää työhakemuksia kirjotellen. Err. Lähettiin isommalla porukalla kattelee nähtävyyksii! Mentiin junalla Stonehaveniin, jossa on Dunnottaren linnan rauniot. Oli aivan uskomattoman upeet maisemat! Avaraluonto meets Braveheart meets Jane Eyre meets awesome. Ahh, koska mun puhelinkamera on vähän kökkö jätin kuvaamisen muille. Stonehaven oli kylänä aivan postcard perfect ja pakko oli sielläki pysähtyy pubiin. Montako kertaa oon tällä viikolla käyny pubissa? En haluu ees laskee.

Yritän kirjottaa useemmin lähiaikoina, koska tarinaa näyttää riittävän. Pistän vielä kuvia perään, mut suurin osa näistä ei oo itseottamii! Kunnia menee Clémentinelle, Lisalle ja Alisonille. Btw, mun kämppis Clémentine pitää myös blogii JA päivittää sitä huomattavasti useemmin. Blogi on ranskaksi, mut mun mielestä silti helposti nautittava!Eli suosittelen: http://godsavethefruit.tumblr.com/ ! Sydänsydän.


 Valentine's Ceilidh with Clémentine and Liucija. Haha, löydettiin jopa tanssiparit.
 Leffassa. Clémentine oli ehkä parasta hupia, jokasessa pelottavassa kohassa kuuli taustalla mutistuja ranskankielisiä kirosanoja.
 Carneval night. Ja ehkä hienoimmat huulet ikinä!  Mun pukua ei näy oikei, mut saan myöhemmin parempia kuvia, joten ehkä sit.
 Pakko myöntää, Don Street lumisateessa oli söpö
 Clémentine up a hill.
 Joku jätti terveiset kiveen, cheers.













Viimeset kuvat on Lisan panoramateoksia puhelimella. Oli ihan upeen näköstä, kuten huomaa. Mulla on tunne, et Sotka ois nauttinu tästä mestasta. Mut jepp, mun minttutee jäähtyy.


Love, Sonja

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti