perjantai 24. helmikuuta 2012

TWENTY ONE

What more can I say. Maanantaina oli kakka päivä, mut muuten tää viikko on ollu iha parasta hupia! Tiistaina en muista mitä tein, mut illalla mentii Liucijan ja Lisan kanssa pubiin. Tutustuttii omituisiin ystäviin, mut oli hauskaa! Ja tietysti, koska keskiviikkona oli mun synttärit, sain puolelta öin ensimmäiset lahjat: synttäritequilat!
Keskiviikkona kaikki oli parasta. Tietty olin yleensä ottaen vaa hyvällä mielellä, koska kuka nyt ei tykkäis omista synttäreistään (katotaa sit ko oon 30v), mut sen lisäks vielä oli hiukea päivä kaikinpuolin! Kaikki söpöili ja kämppikset oli järjestäny mulle yllärikakkulounaan viineillä ja kaikilla.
Mulle laulettiin ainaki viidellä eri kielellä, ja teatteriporukka vei illalla sit pubiin. Oli tosi mukavaa, siihe on tietty omat syynsä ;) Hain eilen postin ja sain upeimmat yllärit! Rakkahin Penttilän Henu oli pistäny paketin Uudesta-Seelannista, joka sisälsi kaiken, mitä voin tähän elämään tarvita. Sit sain myös mysteerilahjan! Joku oli tilannu mulle aivan upeen lounaspaketin, ja kortti oli niin söpö mut täysin anonyymi. Tää on niin hirveän jännitävää, kukaa ei myönnä tehneeensä sitä, mut koska olen Tintinin opissa ollut, aion ottaa asiasta selvää. Raportoin myöhemmin, miten asia etenee.

Tänään on kunnon kesäpäivä! Kävin lenkillä ja illalla eurosocin pub quiziin kamujen kaa. Huomenna ois luvassa dubstep-iltama Sössön kanssa, katotaa mitä siitä tulee ko sovittii alottaa ihan hyvissä ajoin. Haha, juttelen Hennan ja Sandran kanssa skypessä. Huvittavaa.



Girls, you're the best!
 Survival Kit kaksyks-vuotiaalle hobittien maasta. Vähän tuli itku, mutta onni-itku onneks.
Mystery lunch box!
TÄSSÄ ON PENTTILÄN HENNA JA MINÄ RAKASTAN HENNAA! Ja mun uutta Justin Bieber-kynää.
































Love, Sonja

sunnuntai 19. helmikuuta 2012

i love love

Aaah mua väsyttää. Mutta onneks sillai parhaalla tavalla, on ollu ihan huippu päivä ja nyt on parasta istua koneella ja juoda teetä. On ollu huide viikko. Mistähän kertois ensiksi.
Viime viikonloppu oli täynnä teatteria. Perjantaina käytiin ettimässä pukuja yliopiston toisen dramaclubin varastoista. Ehh, saalis oli vähän heikko, mut hei, more work for me! Oon siis pukuvastaava. Ja ilmeisesti myös ruokintavastuussa, mut ainaki omenapiirakka maistu. Lauantaina ja sunnuntai oli molemmat oikeestaan pelkkää reeniäreeniäreeniä. Molempina päivinä vähintään kaheksan tunnin harjotukset, ihan kohillaan kyllä, koska meillä on vielä paljo tekemistä ennen ensi-iltaa. Mut mun saksa alkaa sujumaan, jess. Reenit oli väsyttävät, mutta samalla ihan superhauskaa. Meidän porukka on aivan älyttömän ihana ja ko vietetään niin paljon aikaa yhessä., ni alkaa muodostuu sellanen perhefiilis jo. Mietin, et mitä teen ko näytelmä on ohi? Kelle heitän huonoa saksalaista läppää saksalaisista huonolla saksalla?
Lauantaina jaksoin kuitenki lähtä vielä ulos ranskalaisten kanssa, meidän kantapaikassa oli karaokeilta.. Kuulostaa pahalta, mut ainaki tytöt osas laulaa! Oli mukavaa, mutta maksoin mukavuudesta nukkumalla vaan muutaman tunnin ja sen kyllä huomas sunnuntain harjotuksissa.

Viime tiistai oli ystävänpäivä! Sinkkuna pitäis kait olla vähän masentunu, tai ainaki tyylikkäästi kyyninen, mutten jaksanu tuhlata energiaa siihen. Kaikki oli niin söpöä! Söpöjä ihmisiä ja söpöjä tekoja. Mentiin kämppisporukalla (vaan Liucija ja Clémentine on yhtä lällyjä) tanssimaan skottitanhuihin! Oon pitkään halunnu mennä ceilidhii ja vihdoin päästiin pyörimään paikallisen bändin avustuksella. Jatkettiin sit vielä pubiin siitä, tulee brittiolo ko vakiopaikan henkilökunta alkaa tunnistamaan. Keskiviikkona oli taas teatteria, joka alkaa oleen aika jokapäivänen juttu nykyään.
Viikonloppu on ollu ihan mahtava! Perjantaina saatiin koetulokset vihdoin takasi, ja mun kokeet oli menny huomattavasti odotuksia paremmin. Siitä tuli hyvä mieli, ja juhlin sitä pukeutumalla ja lähtemällä karnevaalikemuihin. Saksassa (ja muualla mantereella) alkaa karnevaalikausi, pitää sitä siis tietty täälläki juhlia. Kemut oli oikeen onnistuneet, koska paikka ja ihmiset toimi tosi hyvin. Plus jälleen kerran hämmennyin melkee ko kaikki oli niin tunnollisesti pukeutunu! Ahh, opiskelija ei voi käyttää aikaansa paremmin ko askartelemalla päivät pitkät keijusiipiä ja zorromaskeja. Lauantaina lykättiin opiskelua vähän lisää ja lähettiin leffaan tsekkaan DanRadin uusin. Kauhuelokuvat isolla screenillä on _kuumottavia_, mut onneks joku kehtas just kriittisemmällä hetkellä huutaa "C'MON HARRY!" ni ei menny turhan vakavaksi. Kotiin käveltiin lumisateessa! Olin iha varma, että kevät on täällä jäädäkseen, mut ainaki lumi anto hyvän tekosyyn pysähtyä yhille useemman kerran kotimatkan aikana.

Sunnuntai, eli tämä päivä, oli suunnitelmissa viettää työhakemuksia kirjotellen. Err. Lähettiin isommalla porukalla kattelee nähtävyyksii! Mentiin junalla Stonehaveniin, jossa on Dunnottaren linnan rauniot. Oli aivan uskomattoman upeet maisemat! Avaraluonto meets Braveheart meets Jane Eyre meets awesome. Ahh, koska mun puhelinkamera on vähän kökkö jätin kuvaamisen muille. Stonehaven oli kylänä aivan postcard perfect ja pakko oli sielläki pysähtyy pubiin. Montako kertaa oon tällä viikolla käyny pubissa? En haluu ees laskee.

Yritän kirjottaa useemmin lähiaikoina, koska tarinaa näyttää riittävän. Pistän vielä kuvia perään, mut suurin osa näistä ei oo itseottamii! Kunnia menee Clémentinelle, Lisalle ja Alisonille. Btw, mun kämppis Clémentine pitää myös blogii JA päivittää sitä huomattavasti useemmin. Blogi on ranskaksi, mut mun mielestä silti helposti nautittava!Eli suosittelen: http://godsavethefruit.tumblr.com/ ! Sydänsydän.


 Valentine's Ceilidh with Clémentine and Liucija. Haha, löydettiin jopa tanssiparit.
 Leffassa. Clémentine oli ehkä parasta hupia, jokasessa pelottavassa kohassa kuuli taustalla mutistuja ranskankielisiä kirosanoja.
 Carneval night. Ja ehkä hienoimmat huulet ikinä!  Mun pukua ei näy oikei, mut saan myöhemmin parempia kuvia, joten ehkä sit.
 Pakko myöntää, Don Street lumisateessa oli söpö
 Clémentine up a hill.
 Joku jätti terveiset kiveen, cheers.













Viimeset kuvat on Lisan panoramateoksia puhelimella. Oli ihan upeen näköstä, kuten huomaa. Mulla on tunne, et Sotka ois nauttinu tästä mestasta. Mut jepp, mun minttutee jäähtyy.


Love, Sonja

perjantai 10. helmikuuta 2012

on social akwardness

Helloo! En oo kirjottanu tosi pitkään aikaan, koska oon tehny kaikkea kivempaa. Hirveen mukava alotus.
Uus lukukausi alko. Paremmat kurssit, uusia kamuja ja uusia juttuja. Oon yrittäny olla vähän aktiivisempi lähiaikoina ja oon todennu sen hyväksi käytännöksi. Liityin muutamaan societyyn (en tiiä miten tän voi suomentaa kuulostamassa idiootilta) ja lupaillu olla mukana niiden hommissa. Tosi mukavaa auttaa ja samalla hengailla uusien tyyppien kanssa, vaikka musta tuntuu et muutun aina vaan kivuliaammin socially akwardiksi (tälle ilmaukselle ei vaan oo suomennosta, joka kattaa kaiken mitä itse käsite sisältä) päivä päivältä. Mut minkäs teet, yritän saada mun sisäisen sensuurin toimiin vähän paremmin tulevaisuudessa ni ehkä säälivät tuijotuksetki vähenee. Uudet vaihtarit tosiaan tuli, kauheen piristävää. Yhteisten pubi- ja teehetkien jälkeen uudet kämppikset on todettu maailman kivoimmiksi ja söpöimmiksi! Tekee elämästä tuhat kertaa miellyttävämpää ko vihdoin tykkää oikeesti asua täällä. Ennen oli ok, mut nykyään on oikeesti mukavaa tulla kotiin ja nähä kämppikset ja käydä läpi päivän juttuja. Tytöt on myös osottaunu tosi fiksuiksi eli elämänohjeita jaetaan joka suuntaan. Haluan kiittää ketäikinä, joka lähetti muijat Wavell Houseen mun iloks!
Oon ilmottautunu vapaaehtoseksi erilaisiin hommiin. Olin hengailemassa uusien oppilaiden kanssa refresher's fayrella, lupauduin auttaan bake salessa ja mennä rakentamaan paraatilavaa. Ehkä pääsen jopa meidän lavalle hyppimään, teemana vissiin Harry Potter eli en vois olla innostuneempi. Mut kuulitteks että Daniel Radcliffella on (ollu) alkoholi ongelma? Hirveen surullista, niin nuori ja kaunis. Osoittaaksemme tukemme, mennään tyttöjen kanssa kattomaan The Woman In Black ystävänpäivänä. Dan shall be my valentine.
Kursseissa ollaan vielä aika alkuvaiheessa, mikä on on iha hyvä juttu, koska drama group just got real. Meidän esitys on kuukauden päästä ja nyt ollaan alettu reenaan tosissaan ja hoitamaan muita käytännön juttuja, kuten pukuja ja propseja. Tää tarkottaa siis viikonloppuja, jollon molempina päivinä on 8h teatterireenit. Mut ei mua hirveesti häiritse, meillä on aina nii hauskaa ettei sitä voi sanoo työksi. Ahistaa vaan ajatus et pitää oikeesti kohta olla lavalla näyttelemässä ja puhumassa saksaa. I feel a failure coming.
Koetulokset ei oo vielä tullu, mut oon 99% varma et Aasiaan en oo pääsemässä. Harmi sinäänsä, mut haen nyt Erasmus-vaihdossa Saksaan, Stuttgartiin. Saksa tuntuu jotenki nyt puskevan joka puolelta, ni miks tapella vastaan ko voi go with the flow. En oo puhunu suomea muutamaan päivään kunnolla niin pää ei suostunu kääntämään kaikkea oikein hyvin, syvimmät anteeksipyyntöni.

Tuntuu, että hirveän paljon on tapahtunu parissa viikossa. En jaksa luetella kaikkea, koska se ei varmaan olis kovin mielenkiintosta luettavaa. Jos tää nyt yleensä koskaan on. Mutta jep, lähen ehkä Saksaan, sain uusia kämppiksiä ja kamuja, saatiin uus presidentti (!) ja ooh, näin hylkeitä ko kävin lenkil. Definitely the high light of my day. I HEART SEALS AND WHALES, as Olga knows already.

Anyways, musta ois hirveen kiva jos joku tulis käymään täällä. Mietin aina ko oon ulkona tai jotai, et mihin mentäis jos saisin esitellä Aberdeenia jollekki ja teen mental noteseja kaikista kivoista paikoista. Joten come one, come all! Kuulin myös, että Suomessa on lunta, pitääkö tää paikkansa? Täällä on kevät!

Alan lukemaan mun vuorosanoja onnellisena, koska leivoin just maailman söpöimmän omenapiirakan, jonka vien huomenna drama groupin nautittavaks. Ei kauheen villi perjantai, mut mmm oon tyytyväinen.

Aberdeen illalla, käytiin kävelyllä rannassa Susannan kaa. Mää tykkään Susannasta!













Love, Sonja