Heyheyhey! SPRING BREAAAK! Musta tuntuu et pitäs lähtä Tijuanaa tai jonnekki muualle, missä lääkkeet on laittomia ja naiset alasti. Hehe.
Leffailta, koska Clémentine ei oo koskaan nähny lotr-trilogiaa (kill me now) , alkaa viiden minuutin päästä, mut tässä pikkukertaus ja tuhat kuvaa!
Meidän ensi-ilta ja kaikki muutki illat drama-porukan kanssa on ohi! Näytelmät suju hyvin, kaikki oli jonku 854 kertaa parempia lavalla ko reeneis. Niin kait se on. Esitysten jälkeen tie vei pubiin vähä liianki usein ja jo toinen näytös vedettiin mun ja ainaki ohjaajien osalta aika darras. Mut ottaen huomioon et mun roolihahmo oli vanha ja elämäänkyllästyny baariruusunen, koen olleeni aina uskottovampi. Loppubileet oli sit viikonloppuna; ruokaa ja juomaa AIVAN LIIKAA. Mut koska meidän porukka on niin hupaisa ja rakastettava, tilanteesta selvittiin. Nyt on outo tyhjyys ilman jatkuvia reenejä. Hehe, loman jälkeen sovittiin et kerran viikossa on pubi-ilta, sitä se teatteri suurimmaksi osaksi kuitenki on.
Teatterihommien lisäksi oon hengaillu ja käyny ulkona tyttöjen kanssa. Syöny ihan liikaa. Kirjottanu esseen kaiken tän keskellä. Juhlinu muutamia läksiäisiä. Yhyy, Susanna lähti Costa Ricaan. Mut Sössön tapaan vielä ennen ko se palaa Suomeen, yliopiston saksan osaston harjottelija Katharina, johon kiinnyin liikaa niinku ilmeisesti kaikkiin saksalaisiin, lähti kotiin pysyvästi. Itku ja surku! Juhlittiin ainaki kunnolla, aamulla heräsin vieressä viltti, jonka oletan Katharinan antaneen mulle aamu viideltä siltä varalta et jos ikävä iskee ni voin kietoutua siihen! Haha, pakko päästä Saksaan ens kesänä.
Mitäs muuta. Loman alkaessa perjantaina oli pub quiz-ilta, johon ei tullu ketään muita ko meidän perusporukka, joten päätettiin pitää syödään&juodaan teemailta. Nämä kaks näyttäis olevan hallitsevia teemoja mun elämässä muutenki, joten ilta suju luonnollisesti hyvin. Tällä viikolla, jollon lämpötila on ollu se +20 joka päivä, ollaan shoppailtu, käyty italialaisessa, shoppailtu lisää, käyty ainaki kolmella piknikillä ja katottu paljon leffoja. Käytiin kattoo Hunger Games myös, huhhuh se oli jännitystä se.
Nyt pitää mennä kattoo leffaa. Ens viikko vielä lomailuu Aberdeenissa, luvassa on maaseutumatkailua, vanha tuttu "seitinohut ranskalaistyyppinen päiväkänni" varmaan kans ja yllättävästi myös esseen kirjotusta. Sitte kotiin Hollantii ja Brysselii, aaah en malta oottaa!
Tässä muutama kuva, suurimmasta osasta kunnia menee Clémentinelle.
We are too cool for Hollywood..
and that's why we get drunk?
Viiden ruokalajin illallinen tyttöjen kaa. Omnom.
Omnom. Edustin alkuruuissa.
Omnom. Liettua.
Omnom. Ranska.
Omnom. Hollanti.
Hihi campus. Täällä on lämmin.
Coffee and the campus green. Parasta opiskelussa.
Käytii piknikillä tyttöjen kaa!
Haha, the new bride of Chuckie? At least my girls are looking good!
Omnom part 8735?
HAPPY HUNGER GAMES! Oli aika nälkäpelit, olin iha jäätävässä darrassa ja ostin jonku tuhat kiloa ruokaa tonne. Made me happy.
Liucija, as cute as ever!
Omnom coffee edition.
Fiftarikemut @Exodus.
Oh, hey lollipop!
Love, Sonja
lauantai 31. maaliskuuta 2012
tiistai 13. maaliskuuta 2012
konichiwa bitches part 2
Hehee! En oo päivitelly tänne mitään muutamaan viikkoon, koska oon ollu vähän all over the place lähiaikoina. Tälläki hetkellä oon pienessä kiireessä, mutta tässä kooste parista edellisestä viikosta muutamalla lauseella ja numero-, muttei aika-, järjestyksessä.
1. Beach party ranskaporukan kanssa. Ideana mennä biitsille, viini- ja juustopiknik ja tuhansia kynttilöitä. Todellisuus; könytään pikkuhiprakassa luvatta golfkentän, ihmisten pihojen ja tosi piikikkäitten puskien läpi kotiin. Mut biitsi oli ihan mahtava ja viini hyvää! Kotimatka kruunas, ainaki siitä sai revittyä hyvin huumoria kaikessa surkuhupaisuudessaan.
2. Pub quiz, intersoc party ja muut pubissa istumiset. Huomaan muuttuvani aina vaan enemmän britiksi, ko istutaan porukalla vakiopubissa vähintään jokatoinen ilta. Mut hei, at least we're having fun!
3. Pub crawl eurosoc porukan kanssa. Haha tää ansaitsee erityismaininnan, koska nauran vieläki ääneen koko illalle. 8-10 eri paikkaa, juomaa sen mukasesti, huippua porukkaa humalassa, ite vähiten humalassa ja eniten muistavana. Ko kattoo ko muut loppuillasta tanssii flo ridan tahtii ja tajuaa, et oon ainut joka tulee muistaa tän kunnolla, voi sanoo et time (and money) well spent.
4. SRA (student resident assistants) kokous meidän lievästi epämiellyttävien naapureiden kanssa. Asiat saatiin ehkä selväks, mut nyt saa pelätä et joku sytyttää meidän ovet palaan keskellä yötä. Hillhead, home sweet home.
5. Tuhansien tuntien teatterireenit. Kahteen viikkoon on mahtunu ehkä kaks päivää ilman reenausta ja sekopäistä lippuen myyntiä ja mainostusta campuksella. Tää on oikeestaan vaa hyvä juttu, koska meillä on niin superhuisia reenatessaki. Muutaman kerran oon kyl menettäny hermot, mutten kamuja vielä sentää. Tänään ensi-ilta, aivan liian absurdi ajatus.
Varmaan jotai tästä puuttuu, mutta ehkä muistan ne paremmalla ajalla.
News: muutan syyskuussa Japaniin! Mitää, sain paikan vaihto-ohjelmassa. Akita calling siis. Oon vielä ihan liian hämmentyny ja innoissaa pystyäkseni kertomaa mitää yksityiskohtia, mut voitte siis alkaa varaa lentolippuja silti. Vaikka huomaan, että oon yllättävän kiintyny Aberdeeniin, vuosi Japanissa kuulostaa niin uskomattomalta et apua. Okei, tää pävitys menee koko ajan vaa sekavammaksi, joten mun on parempi mennä. Lähen meikkaa muita ja liimailee itteeni väliaikasia tatuointeja, gotta love that theatre! Ainii, käytiin sunnuntaina kattoo yliopiston toisen teatteriporukan tulkinta Les Misistä. Mulla oli omat epäilykseni tästä, mut se osottautu tosi hyvin toteutetuksi. Ja näyttelijät oli prima-luokkaa.
Jep, yrittäkää ottaa tästä jotain selvää, ite en pysty.
Grolsch! Onnellisena juotiin holskiolutta Lisan kanssa Blue Lampissa. Ahh, kodin tuntu.
Lidlissä on skandi-viikot! Kodin tuntu jälleen kerran, onpa kotoisaa nyt joka puolella. Me happy.
Tadaa! Be there.
Love, Sonja
1. Beach party ranskaporukan kanssa. Ideana mennä biitsille, viini- ja juustopiknik ja tuhansia kynttilöitä. Todellisuus; könytään pikkuhiprakassa luvatta golfkentän, ihmisten pihojen ja tosi piikikkäitten puskien läpi kotiin. Mut biitsi oli ihan mahtava ja viini hyvää! Kotimatka kruunas, ainaki siitä sai revittyä hyvin huumoria kaikessa surkuhupaisuudessaan.
2. Pub quiz, intersoc party ja muut pubissa istumiset. Huomaan muuttuvani aina vaan enemmän britiksi, ko istutaan porukalla vakiopubissa vähintään jokatoinen ilta. Mut hei, at least we're having fun!
3. Pub crawl eurosoc porukan kanssa. Haha tää ansaitsee erityismaininnan, koska nauran vieläki ääneen koko illalle. 8-10 eri paikkaa, juomaa sen mukasesti, huippua porukkaa humalassa, ite vähiten humalassa ja eniten muistavana. Ko kattoo ko muut loppuillasta tanssii flo ridan tahtii ja tajuaa, et oon ainut joka tulee muistaa tän kunnolla, voi sanoo et time (and money) well spent.
4. SRA (student resident assistants) kokous meidän lievästi epämiellyttävien naapureiden kanssa. Asiat saatiin ehkä selväks, mut nyt saa pelätä et joku sytyttää meidän ovet palaan keskellä yötä. Hillhead, home sweet home.
5. Tuhansien tuntien teatterireenit. Kahteen viikkoon on mahtunu ehkä kaks päivää ilman reenausta ja sekopäistä lippuen myyntiä ja mainostusta campuksella. Tää on oikeestaan vaa hyvä juttu, koska meillä on niin superhuisia reenatessaki. Muutaman kerran oon kyl menettäny hermot, mutten kamuja vielä sentää. Tänään ensi-ilta, aivan liian absurdi ajatus.
Varmaan jotai tästä puuttuu, mutta ehkä muistan ne paremmalla ajalla.
News: muutan syyskuussa Japaniin! Mitää, sain paikan vaihto-ohjelmassa. Akita calling siis. Oon vielä ihan liian hämmentyny ja innoissaa pystyäkseni kertomaa mitää yksityiskohtia, mut voitte siis alkaa varaa lentolippuja silti. Vaikka huomaan, että oon yllättävän kiintyny Aberdeeniin, vuosi Japanissa kuulostaa niin uskomattomalta et apua. Okei, tää pävitys menee koko ajan vaa sekavammaksi, joten mun on parempi mennä. Lähen meikkaa muita ja liimailee itteeni väliaikasia tatuointeja, gotta love that theatre! Ainii, käytiin sunnuntaina kattoo yliopiston toisen teatteriporukan tulkinta Les Misistä. Mulla oli omat epäilykseni tästä, mut se osottautu tosi hyvin toteutetuksi. Ja näyttelijät oli prima-luokkaa.
Jep, yrittäkää ottaa tästä jotain selvää, ite en pysty.
Grolsch! Onnellisena juotiin holskiolutta Lisan kanssa Blue Lampissa. Ahh, kodin tuntu.
Lidlissä on skandi-viikot! Kodin tuntu jälleen kerran, onpa kotoisaa nyt joka puolella. Me happy.
Tadaa! Be there.
Love, Sonja
perjantai 24. helmikuuta 2012
TWENTY ONE
What more can I say. Maanantaina oli kakka päivä, mut muuten tää viikko on ollu iha parasta hupia! Tiistaina en muista mitä tein, mut illalla mentii Liucijan ja Lisan kanssa pubiin. Tutustuttii omituisiin ystäviin, mut oli hauskaa! Ja tietysti, koska keskiviikkona oli mun synttärit, sain puolelta öin ensimmäiset lahjat: synttäritequilat!
Keskiviikkona kaikki oli parasta. Tietty olin yleensä ottaen vaa hyvällä mielellä, koska kuka nyt ei tykkäis omista synttäreistään (katotaa sit ko oon 30v), mut sen lisäks vielä oli hiukea päivä kaikinpuolin! Kaikki söpöili ja kämppikset oli järjestäny mulle yllärikakkulounaan viineillä ja kaikilla.
Mulle laulettiin ainaki viidellä eri kielellä, ja teatteriporukka vei illalla sit pubiin. Oli tosi mukavaa, siihe on tietty omat syynsä ;) Hain eilen postin ja sain upeimmat yllärit! Rakkahin Penttilän Henu oli pistäny paketin Uudesta-Seelannista, joka sisälsi kaiken, mitä voin tähän elämään tarvita. Sit sain myös mysteerilahjan! Joku oli tilannu mulle aivan upeen lounaspaketin, ja kortti oli niin söpö mut täysin anonyymi. Tää on niin hirveän jännitävää, kukaa ei myönnä tehneeensä sitä, mut koska olen Tintinin opissa ollut, aion ottaa asiasta selvää. Raportoin myöhemmin, miten asia etenee.
Tänään on kunnon kesäpäivä! Kävin lenkillä ja illalla eurosocin pub quiziin kamujen kaa. Huomenna ois luvassa dubstep-iltama Sössön kanssa, katotaa mitä siitä tulee ko sovittii alottaa ihan hyvissä ajoin. Haha, juttelen Hennan ja Sandran kanssa skypessä. Huvittavaa.
Girls, you're the best!
Survival Kit kaksyks-vuotiaalle hobittien maasta. Vähän tuli itku, mutta onni-itku onneks.
Mystery lunch box!
TÄSSÄ ON PENTTILÄN HENNA JA MINÄ RAKASTAN HENNAA! Ja mun uutta Justin Bieber-kynää.
Love, Sonja
Keskiviikkona kaikki oli parasta. Tietty olin yleensä ottaen vaa hyvällä mielellä, koska kuka nyt ei tykkäis omista synttäreistään (katotaa sit ko oon 30v), mut sen lisäks vielä oli hiukea päivä kaikinpuolin! Kaikki söpöili ja kämppikset oli järjestäny mulle yllärikakkulounaan viineillä ja kaikilla.
Mulle laulettiin ainaki viidellä eri kielellä, ja teatteriporukka vei illalla sit pubiin. Oli tosi mukavaa, siihe on tietty omat syynsä ;) Hain eilen postin ja sain upeimmat yllärit! Rakkahin Penttilän Henu oli pistäny paketin Uudesta-Seelannista, joka sisälsi kaiken, mitä voin tähän elämään tarvita. Sit sain myös mysteerilahjan! Joku oli tilannu mulle aivan upeen lounaspaketin, ja kortti oli niin söpö mut täysin anonyymi. Tää on niin hirveän jännitävää, kukaa ei myönnä tehneeensä sitä, mut koska olen Tintinin opissa ollut, aion ottaa asiasta selvää. Raportoin myöhemmin, miten asia etenee.
Tänään on kunnon kesäpäivä! Kävin lenkillä ja illalla eurosocin pub quiziin kamujen kaa. Huomenna ois luvassa dubstep-iltama Sössön kanssa, katotaa mitä siitä tulee ko sovittii alottaa ihan hyvissä ajoin. Haha, juttelen Hennan ja Sandran kanssa skypessä. Huvittavaa.
Girls, you're the best!
Survival Kit kaksyks-vuotiaalle hobittien maasta. Vähän tuli itku, mutta onni-itku onneks.
Mystery lunch box!
TÄSSÄ ON PENTTILÄN HENNA JA MINÄ RAKASTAN HENNAA! Ja mun uutta Justin Bieber-kynää.
Love, Sonja
sunnuntai 19. helmikuuta 2012
i love love
Aaah mua väsyttää. Mutta onneks sillai parhaalla tavalla, on ollu ihan huippu päivä ja nyt on parasta istua koneella ja juoda teetä. On ollu huide viikko. Mistähän kertois ensiksi.
Viime viikonloppu oli täynnä teatteria. Perjantaina käytiin ettimässä pukuja yliopiston toisen dramaclubin varastoista. Ehh, saalis oli vähän heikko, mut hei, more work for me! Oon siis pukuvastaava. Ja ilmeisesti myös ruokintavastuussa, mut ainaki omenapiirakka maistu. Lauantaina ja sunnuntai oli molemmat oikeestaan pelkkää reeniäreeniäreeniä. Molempina päivinä vähintään kaheksan tunnin harjotukset, ihan kohillaan kyllä, koska meillä on vielä paljo tekemistä ennen ensi-iltaa. Mut mun saksa alkaa sujumaan, jess. Reenit oli väsyttävät, mutta samalla ihan superhauskaa. Meidän porukka on aivan älyttömän ihana ja ko vietetään niin paljon aikaa yhessä., ni alkaa muodostuu sellanen perhefiilis jo. Mietin, et mitä teen ko näytelmä on ohi? Kelle heitän huonoa saksalaista läppää saksalaisista huonolla saksalla?
Lauantaina jaksoin kuitenki lähtä vielä ulos ranskalaisten kanssa, meidän kantapaikassa oli karaokeilta.. Kuulostaa pahalta, mut ainaki tytöt osas laulaa! Oli mukavaa, mutta maksoin mukavuudesta nukkumalla vaan muutaman tunnin ja sen kyllä huomas sunnuntain harjotuksissa.
Viime tiistai oli ystävänpäivä! Sinkkuna pitäis kait olla vähän masentunu, tai ainaki tyylikkäästi kyyninen, mutten jaksanu tuhlata energiaa siihen. Kaikki oli niin söpöä! Söpöjä ihmisiä ja söpöjä tekoja. Mentiin kämppisporukalla (vaan Liucija ja Clémentine on yhtä lällyjä) tanssimaan skottitanhuihin! Oon pitkään halunnu mennä ceilidhii ja vihdoin päästiin pyörimään paikallisen bändin avustuksella. Jatkettiin sit vielä pubiin siitä, tulee brittiolo ko vakiopaikan henkilökunta alkaa tunnistamaan. Keskiviikkona oli taas teatteria, joka alkaa oleen aika jokapäivänen juttu nykyään.
Viikonloppu on ollu ihan mahtava! Perjantaina saatiin koetulokset vihdoin takasi, ja mun kokeet oli menny huomattavasti odotuksia paremmin. Siitä tuli hyvä mieli, ja juhlin sitä pukeutumalla ja lähtemällä karnevaalikemuihin. Saksassa (ja muualla mantereella) alkaa karnevaalikausi, pitää sitä siis tietty täälläki juhlia. Kemut oli oikeen onnistuneet, koska paikka ja ihmiset toimi tosi hyvin. Plus jälleen kerran hämmennyin melkee ko kaikki oli niin tunnollisesti pukeutunu! Ahh, opiskelija ei voi käyttää aikaansa paremmin ko askartelemalla päivät pitkät keijusiipiä ja zorromaskeja. Lauantaina lykättiin opiskelua vähän lisää ja lähettiin leffaan tsekkaan DanRadin uusin. Kauhuelokuvat isolla screenillä on _kuumottavia_, mut onneks joku kehtas just kriittisemmällä hetkellä huutaa "C'MON HARRY!" ni ei menny turhan vakavaksi. Kotiin käveltiin lumisateessa! Olin iha varma, että kevät on täällä jäädäkseen, mut ainaki lumi anto hyvän tekosyyn pysähtyä yhille useemman kerran kotimatkan aikana.
Sunnuntai, eli tämä päivä, oli suunnitelmissa viettää työhakemuksia kirjotellen. Err. Lähettiin isommalla porukalla kattelee nähtävyyksii! Mentiin junalla Stonehaveniin, jossa on Dunnottaren linnan rauniot. Oli aivan uskomattoman upeet maisemat! Avaraluonto meets Braveheart meets Jane Eyre meets awesome. Ahh, koska mun puhelinkamera on vähän kökkö jätin kuvaamisen muille. Stonehaven oli kylänä aivan postcard perfect ja pakko oli sielläki pysähtyy pubiin. Montako kertaa oon tällä viikolla käyny pubissa? En haluu ees laskee.
Yritän kirjottaa useemmin lähiaikoina, koska tarinaa näyttää riittävän. Pistän vielä kuvia perään, mut suurin osa näistä ei oo itseottamii! Kunnia menee Clémentinelle, Lisalle ja Alisonille. Btw, mun kämppis Clémentine pitää myös blogii JA päivittää sitä huomattavasti useemmin. Blogi on ranskaksi, mut mun mielestä silti helposti nautittava!Eli suosittelen: http://godsavethefruit.tumblr.com/ ! Sydänsydän.
Valentine's Ceilidh with Clémentine and Liucija. Haha, löydettiin jopa tanssiparit.
Leffassa. Clémentine oli ehkä parasta hupia, jokasessa pelottavassa kohassa kuuli taustalla mutistuja ranskankielisiä kirosanoja.
Carneval night. Ja ehkä hienoimmat huulet ikinä! Mun pukua ei näy oikei, mut saan myöhemmin parempia kuvia, joten ehkä sit.
Pakko myöntää, Don Street lumisateessa oli söpö
Clémentine up a hill.
Joku jätti terveiset kiveen, cheers.
Viimeset kuvat on Lisan panoramateoksia puhelimella. Oli ihan upeen näköstä, kuten huomaa. Mulla on tunne, et Sotka ois nauttinu tästä mestasta. Mut jepp, mun minttutee jäähtyy.
Love, Sonja
Viime viikonloppu oli täynnä teatteria. Perjantaina käytiin ettimässä pukuja yliopiston toisen dramaclubin varastoista. Ehh, saalis oli vähän heikko, mut hei, more work for me! Oon siis pukuvastaava. Ja ilmeisesti myös ruokintavastuussa, mut ainaki omenapiirakka maistu. Lauantaina ja sunnuntai oli molemmat oikeestaan pelkkää reeniäreeniäreeniä. Molempina päivinä vähintään kaheksan tunnin harjotukset, ihan kohillaan kyllä, koska meillä on vielä paljo tekemistä ennen ensi-iltaa. Mut mun saksa alkaa sujumaan, jess. Reenit oli väsyttävät, mutta samalla ihan superhauskaa. Meidän porukka on aivan älyttömän ihana ja ko vietetään niin paljon aikaa yhessä., ni alkaa muodostuu sellanen perhefiilis jo. Mietin, et mitä teen ko näytelmä on ohi? Kelle heitän huonoa saksalaista läppää saksalaisista huonolla saksalla?
Lauantaina jaksoin kuitenki lähtä vielä ulos ranskalaisten kanssa, meidän kantapaikassa oli karaokeilta.. Kuulostaa pahalta, mut ainaki tytöt osas laulaa! Oli mukavaa, mutta maksoin mukavuudesta nukkumalla vaan muutaman tunnin ja sen kyllä huomas sunnuntain harjotuksissa.
Viime tiistai oli ystävänpäivä! Sinkkuna pitäis kait olla vähän masentunu, tai ainaki tyylikkäästi kyyninen, mutten jaksanu tuhlata energiaa siihen. Kaikki oli niin söpöä! Söpöjä ihmisiä ja söpöjä tekoja. Mentiin kämppisporukalla (vaan Liucija ja Clémentine on yhtä lällyjä) tanssimaan skottitanhuihin! Oon pitkään halunnu mennä ceilidhii ja vihdoin päästiin pyörimään paikallisen bändin avustuksella. Jatkettiin sit vielä pubiin siitä, tulee brittiolo ko vakiopaikan henkilökunta alkaa tunnistamaan. Keskiviikkona oli taas teatteria, joka alkaa oleen aika jokapäivänen juttu nykyään.
Viikonloppu on ollu ihan mahtava! Perjantaina saatiin koetulokset vihdoin takasi, ja mun kokeet oli menny huomattavasti odotuksia paremmin. Siitä tuli hyvä mieli, ja juhlin sitä pukeutumalla ja lähtemällä karnevaalikemuihin. Saksassa (ja muualla mantereella) alkaa karnevaalikausi, pitää sitä siis tietty täälläki juhlia. Kemut oli oikeen onnistuneet, koska paikka ja ihmiset toimi tosi hyvin. Plus jälleen kerran hämmennyin melkee ko kaikki oli niin tunnollisesti pukeutunu! Ahh, opiskelija ei voi käyttää aikaansa paremmin ko askartelemalla päivät pitkät keijusiipiä ja zorromaskeja. Lauantaina lykättiin opiskelua vähän lisää ja lähettiin leffaan tsekkaan DanRadin uusin. Kauhuelokuvat isolla screenillä on _kuumottavia_, mut onneks joku kehtas just kriittisemmällä hetkellä huutaa "C'MON HARRY!" ni ei menny turhan vakavaksi. Kotiin käveltiin lumisateessa! Olin iha varma, että kevät on täällä jäädäkseen, mut ainaki lumi anto hyvän tekosyyn pysähtyä yhille useemman kerran kotimatkan aikana.
Sunnuntai, eli tämä päivä, oli suunnitelmissa viettää työhakemuksia kirjotellen. Err. Lähettiin isommalla porukalla kattelee nähtävyyksii! Mentiin junalla Stonehaveniin, jossa on Dunnottaren linnan rauniot. Oli aivan uskomattoman upeet maisemat! Avaraluonto meets Braveheart meets Jane Eyre meets awesome. Ahh, koska mun puhelinkamera on vähän kökkö jätin kuvaamisen muille. Stonehaven oli kylänä aivan postcard perfect ja pakko oli sielläki pysähtyy pubiin. Montako kertaa oon tällä viikolla käyny pubissa? En haluu ees laskee.
Yritän kirjottaa useemmin lähiaikoina, koska tarinaa näyttää riittävän. Pistän vielä kuvia perään, mut suurin osa näistä ei oo itseottamii! Kunnia menee Clémentinelle, Lisalle ja Alisonille. Btw, mun kämppis Clémentine pitää myös blogii JA päivittää sitä huomattavasti useemmin. Blogi on ranskaksi, mut mun mielestä silti helposti nautittava!Eli suosittelen: http://godsavethefruit.tumblr.com/ ! Sydänsydän.
Valentine's Ceilidh with Clémentine and Liucija. Haha, löydettiin jopa tanssiparit.
Leffassa. Clémentine oli ehkä parasta hupia, jokasessa pelottavassa kohassa kuuli taustalla mutistuja ranskankielisiä kirosanoja.
Carneval night. Ja ehkä hienoimmat huulet ikinä! Mun pukua ei näy oikei, mut saan myöhemmin parempia kuvia, joten ehkä sit.
Pakko myöntää, Don Street lumisateessa oli söpö
Clémentine up a hill.
Joku jätti terveiset kiveen, cheers.
Viimeset kuvat on Lisan panoramateoksia puhelimella. Oli ihan upeen näköstä, kuten huomaa. Mulla on tunne, et Sotka ois nauttinu tästä mestasta. Mut jepp, mun minttutee jäähtyy.
Love, Sonja
perjantai 10. helmikuuta 2012
on social akwardness
Helloo! En oo kirjottanu tosi pitkään aikaan, koska oon tehny kaikkea kivempaa. Hirveen mukava alotus.
Uus lukukausi alko. Paremmat kurssit, uusia kamuja ja uusia juttuja. Oon yrittäny olla vähän aktiivisempi lähiaikoina ja oon todennu sen hyväksi käytännöksi. Liityin muutamaan societyyn (en tiiä miten tän voi suomentaa kuulostamassa idiootilta) ja lupaillu olla mukana niiden hommissa. Tosi mukavaa auttaa ja samalla hengailla uusien tyyppien kanssa, vaikka musta tuntuu et muutun aina vaan kivuliaammin socially akwardiksi (tälle ilmaukselle ei vaan oo suomennosta, joka kattaa kaiken mitä itse käsite sisältä) päivä päivältä. Mut minkäs teet, yritän saada mun sisäisen sensuurin toimiin vähän paremmin tulevaisuudessa ni ehkä säälivät tuijotuksetki vähenee. Uudet vaihtarit tosiaan tuli, kauheen piristävää. Yhteisten pubi- ja teehetkien jälkeen uudet kämppikset on todettu maailman kivoimmiksi ja söpöimmiksi! Tekee elämästä tuhat kertaa miellyttävämpää ko vihdoin tykkää oikeesti asua täällä. Ennen oli ok, mut nykyään on oikeesti mukavaa tulla kotiin ja nähä kämppikset ja käydä läpi päivän juttuja. Tytöt on myös osottaunu tosi fiksuiksi eli elämänohjeita jaetaan joka suuntaan. Haluan kiittää ketäikinä, joka lähetti muijat Wavell Houseen mun iloks!
Oon ilmottautunu vapaaehtoseksi erilaisiin hommiin. Olin hengailemassa uusien oppilaiden kanssa refresher's fayrella, lupauduin auttaan bake salessa ja mennä rakentamaan paraatilavaa. Ehkä pääsen jopa meidän lavalle hyppimään, teemana vissiin Harry Potter eli en vois olla innostuneempi. Mut kuulitteks että Daniel Radcliffella on (ollu) alkoholi ongelma? Hirveen surullista, niin nuori ja kaunis. Osoittaaksemme tukemme, mennään tyttöjen kanssa kattomaan The Woman In Black ystävänpäivänä. Dan shall be my valentine.
Kursseissa ollaan vielä aika alkuvaiheessa, mikä on on iha hyvä juttu, koska drama group just got real. Meidän esitys on kuukauden päästä ja nyt ollaan alettu reenaan tosissaan ja hoitamaan muita käytännön juttuja, kuten pukuja ja propseja. Tää tarkottaa siis viikonloppuja, jollon molempina päivinä on 8h teatterireenit. Mut ei mua hirveesti häiritse, meillä on aina nii hauskaa ettei sitä voi sanoo työksi. Ahistaa vaan ajatus et pitää oikeesti kohta olla lavalla näyttelemässä ja puhumassa saksaa. I feel a failure coming.
Koetulokset ei oo vielä tullu, mut oon 99% varma et Aasiaan en oo pääsemässä. Harmi sinäänsä, mut haen nyt Erasmus-vaihdossa Saksaan, Stuttgartiin. Saksa tuntuu jotenki nyt puskevan joka puolelta, ni miks tapella vastaan ko voi go with the flow. En oo puhunu suomea muutamaan päivään kunnolla niin pää ei suostunu kääntämään kaikkea oikein hyvin, syvimmät anteeksipyyntöni.
Tuntuu, että hirveän paljon on tapahtunu parissa viikossa. En jaksa luetella kaikkea, koska se ei varmaan olis kovin mielenkiintosta luettavaa. Jos tää nyt yleensä koskaan on. Mutta jep, lähen ehkä Saksaan, sain uusia kämppiksiä ja kamuja, saatiin uus presidentti (!) ja ooh, näin hylkeitä ko kävin lenkil. Definitely the high light of my day. I HEART SEALS AND WHALES, as Olga knows already.
Anyways, musta ois hirveen kiva jos joku tulis käymään täällä. Mietin aina ko oon ulkona tai jotai, et mihin mentäis jos saisin esitellä Aberdeenia jollekki ja teen mental noteseja kaikista kivoista paikoista. Joten come one, come all! Kuulin myös, että Suomessa on lunta, pitääkö tää paikkansa? Täällä on kevät!
Alan lukemaan mun vuorosanoja onnellisena, koska leivoin just maailman söpöimmän omenapiirakan, jonka vien huomenna drama groupin nautittavaks. Ei kauheen villi perjantai, mut mmm oon tyytyväinen.
Aberdeen illalla, käytiin kävelyllä rannassa Susannan kaa. Mää tykkään Susannasta!
Love, Sonja
Uus lukukausi alko. Paremmat kurssit, uusia kamuja ja uusia juttuja. Oon yrittäny olla vähän aktiivisempi lähiaikoina ja oon todennu sen hyväksi käytännöksi. Liityin muutamaan societyyn (en tiiä miten tän voi suomentaa kuulostamassa idiootilta) ja lupaillu olla mukana niiden hommissa. Tosi mukavaa auttaa ja samalla hengailla uusien tyyppien kanssa, vaikka musta tuntuu et muutun aina vaan kivuliaammin socially akwardiksi (tälle ilmaukselle ei vaan oo suomennosta, joka kattaa kaiken mitä itse käsite sisältä) päivä päivältä. Mut minkäs teet, yritän saada mun sisäisen sensuurin toimiin vähän paremmin tulevaisuudessa ni ehkä säälivät tuijotuksetki vähenee. Uudet vaihtarit tosiaan tuli, kauheen piristävää. Yhteisten pubi- ja teehetkien jälkeen uudet kämppikset on todettu maailman kivoimmiksi ja söpöimmiksi! Tekee elämästä tuhat kertaa miellyttävämpää ko vihdoin tykkää oikeesti asua täällä. Ennen oli ok, mut nykyään on oikeesti mukavaa tulla kotiin ja nähä kämppikset ja käydä läpi päivän juttuja. Tytöt on myös osottaunu tosi fiksuiksi eli elämänohjeita jaetaan joka suuntaan. Haluan kiittää ketäikinä, joka lähetti muijat Wavell Houseen mun iloks!
Oon ilmottautunu vapaaehtoseksi erilaisiin hommiin. Olin hengailemassa uusien oppilaiden kanssa refresher's fayrella, lupauduin auttaan bake salessa ja mennä rakentamaan paraatilavaa. Ehkä pääsen jopa meidän lavalle hyppimään, teemana vissiin Harry Potter eli en vois olla innostuneempi. Mut kuulitteks että Daniel Radcliffella on (ollu) alkoholi ongelma? Hirveen surullista, niin nuori ja kaunis. Osoittaaksemme tukemme, mennään tyttöjen kanssa kattomaan The Woman In Black ystävänpäivänä. Dan shall be my valentine.
Kursseissa ollaan vielä aika alkuvaiheessa, mikä on on iha hyvä juttu, koska drama group just got real. Meidän esitys on kuukauden päästä ja nyt ollaan alettu reenaan tosissaan ja hoitamaan muita käytännön juttuja, kuten pukuja ja propseja. Tää tarkottaa siis viikonloppuja, jollon molempina päivinä on 8h teatterireenit. Mut ei mua hirveesti häiritse, meillä on aina nii hauskaa ettei sitä voi sanoo työksi. Ahistaa vaan ajatus et pitää oikeesti kohta olla lavalla näyttelemässä ja puhumassa saksaa. I feel a failure coming.
Koetulokset ei oo vielä tullu, mut oon 99% varma et Aasiaan en oo pääsemässä. Harmi sinäänsä, mut haen nyt Erasmus-vaihdossa Saksaan, Stuttgartiin. Saksa tuntuu jotenki nyt puskevan joka puolelta, ni miks tapella vastaan ko voi go with the flow. En oo puhunu suomea muutamaan päivään kunnolla niin pää ei suostunu kääntämään kaikkea oikein hyvin, syvimmät anteeksipyyntöni.
Tuntuu, että hirveän paljon on tapahtunu parissa viikossa. En jaksa luetella kaikkea, koska se ei varmaan olis kovin mielenkiintosta luettavaa. Jos tää nyt yleensä koskaan on. Mutta jep, lähen ehkä Saksaan, sain uusia kämppiksiä ja kamuja, saatiin uus presidentti (!) ja ooh, näin hylkeitä ko kävin lenkil. Definitely the high light of my day. I HEART SEALS AND WHALES, as Olga knows already.
Anyways, musta ois hirveen kiva jos joku tulis käymään täällä. Mietin aina ko oon ulkona tai jotai, et mihin mentäis jos saisin esitellä Aberdeenia jollekki ja teen mental noteseja kaikista kivoista paikoista. Joten come one, come all! Kuulin myös, että Suomessa on lunta, pitääkö tää paikkansa? Täällä on kevät!
Alan lukemaan mun vuorosanoja onnellisena, koska leivoin just maailman söpöimmän omenapiirakan, jonka vien huomenna drama groupin nautittavaks. Ei kauheen villi perjantai, mut mmm oon tyytyväinen.
Aberdeen illalla, käytiin kävelyllä rannassa Susannan kaa. Mää tykkään Susannasta!
Love, Sonja
tiistai 31. tammikuuta 2012
maanantai 30. tammikuuta 2012
did doogie howser just steal my car?
Nyt on yö ja makaan sängyssä koneen kanssa ja katon Harold and Kumar go to White Castle. Classic shit. Yritin ettii uutta komediasarjaa, mut mikään uus sarja ei oikein sytytä. Lukuunottamatta tietty New Girliä, joka on ehkä parasta viihdettä sitte Frendien loppumisen jälkeen. Eli thumbs up for New Girl! Oon parantumaton television orja eikä hävetä yhtään.
Tänään, tai oikeestaan eilen ottaen huomioon et nyt on aamuyö, alko yliopiston kevätlukukausi. Uudet kurssit ja jossain määrin uudet naamat. Mulla on mielenkiintosia kursseja nyt keväällä ja ko pääsin eroon tietystä historian kurssista niin koulu tuntuu ihan superkivalta. Tenttien jälkeen iski pieni masennuskausi, johon sisälty kotona makaminen ja jäätelön syöminen niinku jokaisella stereotypisellä naisella, koska mun tenttimenestys takas sen etten saa vaihtopaikkaa ens vuodeksi. Mut nyt oon noussut vähän näistä syövereistä ja mietin jo kämpän hankintaa täältä ens syksyl.
Kämpästä puheenollen, koska lukukausi vaihtu, vaihtu myös puolen vuoden vaihto-oppilaat. Salla siis lähti takasi Suomeen, ei helpottanu mun masennus kautta, mut toisaalta saatiin myös kaks uutta kämppistä. Ja hei, nää jopa suostuu puhumaan englantia ja näyttää siltä, että tykkää elämästä ja ihmiskunnasta ees jonain viikonpäivinä. Win!
Muuten elämässä ei mitään ihmeellistä. Kävin viikonloppuna Edinburghis äänestään ja tänään kahvittelin parin kamun kans. Normijuttuja siis. Välillä iskee sellanen ihan hirvee maailmantuska, joka kait välttämättä on tuleva ko yrittää seurata aktiivisesti politiikka. Tekis mieli muuttaa vuorille elämään omavaraistaloudessa, koska nykypäivän uutiset toistaa vaan maailmanloppua. Koska tämä aihe voi mennä vähä masentavaks liian syvästi tutkittuna, vaihdan aihetta Neil Patrick Harrisiin. Miten siitä vois olla tykkäämättä?
Viimesillä kahveilla. Ei kovin pirteä fiilis.
Paikkavalinta ei auttanu.
Vaalioluet nam.
Love, Sonja
Tänään, tai oikeestaan eilen ottaen huomioon et nyt on aamuyö, alko yliopiston kevätlukukausi. Uudet kurssit ja jossain määrin uudet naamat. Mulla on mielenkiintosia kursseja nyt keväällä ja ko pääsin eroon tietystä historian kurssista niin koulu tuntuu ihan superkivalta. Tenttien jälkeen iski pieni masennuskausi, johon sisälty kotona makaminen ja jäätelön syöminen niinku jokaisella stereotypisellä naisella, koska mun tenttimenestys takas sen etten saa vaihtopaikkaa ens vuodeksi. Mut nyt oon noussut vähän näistä syövereistä ja mietin jo kämpän hankintaa täältä ens syksyl.
Kämpästä puheenollen, koska lukukausi vaihtu, vaihtu myös puolen vuoden vaihto-oppilaat. Salla siis lähti takasi Suomeen, ei helpottanu mun masennus kautta, mut toisaalta saatiin myös kaks uutta kämppistä. Ja hei, nää jopa suostuu puhumaan englantia ja näyttää siltä, että tykkää elämästä ja ihmiskunnasta ees jonain viikonpäivinä. Win!
Muuten elämässä ei mitään ihmeellistä. Kävin viikonloppuna Edinburghis äänestään ja tänään kahvittelin parin kamun kans. Normijuttuja siis. Välillä iskee sellanen ihan hirvee maailmantuska, joka kait välttämättä on tuleva ko yrittää seurata aktiivisesti politiikka. Tekis mieli muuttaa vuorille elämään omavaraistaloudessa, koska nykypäivän uutiset toistaa vaan maailmanloppua. Koska tämä aihe voi mennä vähä masentavaks liian syvästi tutkittuna, vaihdan aihetta Neil Patrick Harrisiin. Miten siitä vois olla tykkäämättä?
Viimesillä kahveilla. Ei kovin pirteä fiilis.
Paikkavalinta ei auttanu.
Vaalioluet nam.
Love, Sonja
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)


































